NIMH Science News 20.6.2008: Proteiini BAG1:n on havaittu NIMHin tutkimuksessa mahdollisesti tarjoavan uuden tavan hoitaa kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Yleisten bipolääkitysten, litiumin ja valproaatin, on todettu lisäävän BAG1-proteiinin vaikutusta. Tosin, tähän päivään asti, ei ole voitu todistaa, että BAG1 olisi yhteydessä ihmisen mielialahäiriöihin. Uudet löydökset viittaavat siihen suuntaan, että lääkkeet, jotka suoraan vaikuttavat BAG1:een voisivat olla mahdollinen uusi suunta kehittää parempia täsmälääkkeitä.

The main treatments for bipolar disorder, the medications lithium and valproate, are both known to enhance the action of BAG1. To date, however, no studies have conclusively shown that BAG1 is linked with mood disorders in humans. BAG1 is also important for regulating neuronal survival.

The current findings suggest that medications that directly affect BAG1 may be a potential new strategy for developing more targeted treatments to improve recovery from both depressive and manic episodes in bipolar disorder, as well as managing stress-related reactions in general.

Boston Herald 21.6.2008: Seksiahdisteluista syytetty senaattori saattaa vedota bipolääridiagnoosiin puolustuspuheenvuorossa. 58-vuotias senaattori James Marzilli on syytettynä useista seksuaalisista ahdisteluista. Senaattori hakeutui syytösten jälkeen sairaalaan ja saa kuulemma hoitoa hypomaniaan. Nähtäväksi jää, onko diagnoosilla vaikutusta tuomioon.

“It can affect all aspects of someone’s behavior,” said Dr. Roy Perlis, a psychiatrist at Massachusetts General Hospital. “A person may make advances that they would ordinarily not make or say things that are inappropriate. It can wreck relationships. It can wreck their employment.”

Huom. lukekaa linkin kautta juttu englanniksi, tämä on jälleen oma käännökseni. 

Psych Central 7.5.2008 Tutkijana toimi Mark Zimmerman, M.D., director of outpatient psychiatry at Rhode Island Hospital and associate professor of psychiatry and human behavior at Brown University. Tutkimus tuo ilmi, että vaikka viimeisemmät raportit osoittavat kaksisuuntaisen mielialahäiriön olevan alidiagnosoitu, on yhtä lailla, jollei vielä suurempikin ongelma, että sen ylidiagnosoinnissa. Lääkärit tuntuvat toteavan häiriöitä, joiden hoito on heille mukavampaa.

“We hypothesize that the increased availability of medications that have been approved for the treatment of bipolar disorder might be influencing clinicians who are unsure whether or not a patient has bipolar disorder or borderline personality disorder to err on the side of diagnosing the disorder that is medication responsive,”

Voisi siis olla hypoteettinen mahdollisuus, että hyväksyttyjen bipoläärilääkkeiden kasvaneen määrällä voisi olla vaikutusta lääkäreihin,jotka ovat epävarmoja onko potilaalla bipoläärihäiriö vai epävakaa persoonallisuushäiriö. Lääkärit kallistuvat antamaan diagnoosin, joka on lääkkeisiin reagoiva.

Zimmerman expressed concern for drug companies’ marketing messages to physicians: “This bias is reinforced by the marketing message of pharmaceutical companies to physicians, which has emphasized the literature on the delayed and underrecognition of bipolar disorder, and may be sensitizing clinicians to avoid missing the diagnosis of bipolar disorder.”

Zimmermann puhuu myös huolestaan lääketehtaiden myyntipuheista, jotka on osoitettu lääkäreille. Myyntitaktiikan aikaansaama herkistys saattaa olla vaikuttamassa lääkärien kykyyn olla huomaamatta bipoläärihäiriötä. Zimmerman tiivistää tutkimuksen tulokset sanomalla, että bipoläärihäiriö on liikadiagnosoitu ja suosittelee, että lääkärit käyttäisivät standardisoituja, hyväksyttyjä diagnosointimetodeja bipoläärihäiriön toteamiseksi.

Zimmerman concludes, “The results of this study suggest that bipolar disorder is being overdiagnosed and we recommend that clinicians use a standardized, validated method in diagnosing bipolar disorder.”

*EDIT 11.6.08, alhaalla monipuolisempi linkki metabolista oireyhtymää koskien* 

Pub Med 23.4.2008 Eurooppalaiset psykiatriat suorittivat tutkimuksen kaksisuuntaisen mielialahäiriön ja metabolisen oireyhtymän yhtedestä. Tutkimusta olivat tekemässä:

Michael Bauer, Yves Lecrubier, Trisha Suppes  

From the Department of Psychiatry and Psychotherapy, University Hospital Carl Gustav Carus, Technische Universität Dresden, Dresden, Germany; Hôpital de la Salpêtrière, Paris, France; and Bipolar Research Program, Department of Psychiatry, University of Texas Southwestern Medical Center, Dallas, TX.

Tutkimuksen tarkoitus oli tehdä online-seuranta metabolisesta syndroomasta ja sen vaikutuksesta bipoläärihäiriön hallinnassa. Seurantaan osallistui psykiatreja Englannista, Ranskasta, Saksasta, Espanjasta ja Italiasta. Seuranta tapahtui huhtikuusta kesäkuuhuun 2006. 718:sta vastaajasta 56% oli antanut diagnoosin metabolisesta oireyhtymästä. Heidän potilainaan olleista, bipolääreillä oli korkeampi esiintymä metaboliseen oireyhtymään (25%) kuin ei-bipolääreillä (20%). Lopputuloksena kaksi kolmasosaa psykiatreista on muuttanut bipoläärien hoitoa metabolisen oireyhtymän vuoksi.

Metabolinen oireyhtymä Ravitsemustieteen perusteita (tässä linkissä on minusta paremmin selvitetty metabolisen oireyhtymän eri syitä)

Metabolinen oireyhtymä Wikipedian mukaan. 

seventy-two percent felt that metabolic syndrome poses significant health risks, warranting monitoring/treatment, and were most concerned with the bipolar medication adverse effects of weight gain, cognitive impairment, and glucose intolerance. Survey respondents recognized clear differences among psychotropic agents in the propensity to induce metabolic adverse effects.

Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvästä itsemurhariskistä on 20.4.2007 tarkastetun väitöskirjan tehnyt Hanna Valtonen. Väitöskirjaa varten oli tutkittu 191 kaksisuuntaista potilasta. Tutkimus oli osa Kansanterveyslaitoksen Mielenterveyden ja Alkoholitutkimuksen osaston ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Jorvin sairaalan psykiatrian yksikön kaksisuuntaisen mielialahäiriön etenevää seurantatutkimusta (Jorvi Bipolar Study).

Tässä tutkimuksessa ilmeni, että itsetuhoinen käyttäytyminen on erittäin yleistä kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla potilailla. Indeksijakson aikana 20 % potilaista yritti itsemurhaa ja itsemurha-ajatuksia esiintyi 61 %:llä. Masennus, toivottomuus, samanaikainen muu psykiatrinen sairastavuus ja aikaisempi itsemurhayritys osoittautuivat keskeisiksi riskitekijöiksi itsetuhoiselle käyttäytymiselle indeksisairausjakson aikana. Itsetuhoisen käyttäytymisen esiintyvyys kaksisuuntaisen mielialahäiriön päätyyppien, tyyppi I:n ja II:n, välillä oli samanlaista.

Kliinisesti on erittäin tärkeää tunnistaa kaksissuuntainen mielialahäiriö ja hoitaa sekamuotoiset jaksot ja masennusjaksot mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti, koska näihin molempiin liittyy huomattavan korkea itsemurhayritysten riski.

 Tutkimuksesta tehtiin myös toinen, 8.6.2007 tarkastettu väitöskirja, jonka tekijä oli Outi Mantere.

Viivästyneen tai puuttuvan diagnoosin seuraukset voivat olla vakavia niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Tämän vuoksi tutkimuksen tulosten perusteella on suositeltavaa seuloa kaksisuuntaista mielialahäiriötä erityisesti vakavasti masentuneiden potilaiden joukossa. Kliinisen diagnoosin täytyy kuitenkin aina perustua perusteelliseen kliiniseen haastatteluun ja seurantaan, jossa huomioidaan pitkäaikainen sairauden kulku. Myös muiden psykiatristen sairauksien esiintyminen kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä on yleistä ja huonontaa entisestään sairauden kulkua. Sen vuoksi se vaatii erillistä arviointia, seurantaa ja hoitoa. Masennusoireiden hoito on erityisen keskeinen haaste, jotta kaksisuuntaisen mielialahäiriön ennustetta saataisiin parannettua.

Uusi tutkimus osoittaa aripipratsolin vaikutuksen alkoholin kanssa saavan aikaan väsymystä sekä vähentävän alkoholin euforista vaikutusta. Medical News Todayn artikkelissa 6.4.2008 kerrotaan Henry R. Kranzler, M.D. University of Connecticut Health Center ja Raymond F. Anton, M.D. Medical University of South Carolina tutkimuksesta, joka julkaistiin Alcoholism: Clinical & Experimental Research  huhtikuun numerossa. Lisää tutkimustyötä ja hienosäätöä on vielä tehtävä, jotta aripipratsolin käyttö alkoholismin hoidossa olisi mahdollista. Abilify kauppamerkillä myytävää lääkettä määrätään skitsofrenian ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitoon.

Japanilaiset tutkijat (InPsychiatry.com) ovat tutkineet aivojen proteiinia, pericentrin 2:sta eli PCNT2:sta. He ovat löytäneet selviä eroavaisuuksia bipolääriaivojen ja normaalien aivojen välillä. PCNT2:sta esiintyy bipolääri- ja skitsofreenikkoaivoissa huomattavasti enemmän verrattuna normaaliaioihin. Löydösmäärä oli keskimäärin 5.26 vastaan normaaliaivojen löydösmäärien keskiarvoja 2.22 ja 2.91.

The results, published in the journal Biological Psychiatry, demonstrate that PCNT2 expression in the brain was significantly higher in the bipolar disorder group than in controls and schizophrenia patients, at averages of 5.26 versus 2.22 and 2.91, respectively. There were no significant differences between schizophrenia patients and controls, between psychotic and non-psychotic individuals, and between medicated and non-medicated bipolar disorder patients.

Tutkijat uskovat löydöstensä osoittavan, että PCNT2:n määrän lisäys voidaan havaita bipoläärihäiriössä patologisin keinoin, jolloin PCNT2 mRNA-tasot lymfosyyteissä voivat olla hyödyllinen bipoläärihäiriön biologinen merkki.

"Our findings suggest that enhanced expression of PCNT2 might be implicated in the pathophysiology of bipolar disorder: the levels of PCNT2 mRNA in lymphocytes might be a useful biological marker of bipolar disorder," the team concludes.

Tutkijat ovat löytäneet maniaa sairastavien ihmisten aivoista kemiallisen jäljen. Mecidal News Todayn artikkelin (6.2.2008) mukaan uusi tutkimus, joka on julkaistu Molecular Psychiatry lehdessä on löytänyt magneettikuvauksella maanisten ihmisten aivoista, dorsolateral prefrontal cortexista, erilaisen kemiallisen koostumuksen kuin ei maniaa sairastavilla. Tutkimus antaa uutta tietoa lääkkeiden vaikutuksesta bipoläärin hoidossa. Seuraavaa en yritä edes kääntää, on niin hankalaa. Tutkimukset oli tehty post mortem, eli kyllä kai tiedätte. Tämä voi kuitenkin olla eräs erittäin tärkeä löydös kaksisuuntaisen hoidon kannalta ja antaa osviittaa siitä, että sairaus on mahdollisesti sittenkin kemiallisen poikkeaman aiheuttama. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan jatkoa tutkimuksille tämän pohjalta.

The researchers’ findings lead them to believe that an upset in the balance of different neurotransmitters known as excitatory and inhibitory neurotransmitters, which are involved in sending signals in the brain, may be central to the disorder. The study also suggests that lithium and valproic acid work by restoring the balance of these neurotransmitters in the brain.

Levels of glutamate, an amino acid which acts as a neurotransmitter in the central nervous system, were increased in post mortem bipolar brain but glutamate / glutamine ratios were decreased following valproate treatment. Levels of another neurotransmitter, gamma-aminobutyric acid, were increased after lithium treatment and decreased in the bipolar brain. Both creatine and myo-inositol were increased in the post-mortem brain but depleted with the medications. 

Lisa D. Townsend, Christine A. Demeter, Eric Youngstrom, Dennis Drotar, Robert L. Findling. Journal of Child and Adolescent Psychopharmacology. December 1, 2007   Tutkimuksessa tutkittiin perheen konfliktien vaikutusta bipolääkitykseen. Tutkittavina oli 5-17 vuotiaita bipo I tai bipo II:a sairastavia nuoria. Lääkityksenä käytettiin divalproexia ja litiumia. 8 viikon tutkimuksessa käytettiin YMRS- ja CDRS-R, nuorten mania- ja masennuskyselyitä, vanhemmat täyttivät FAD eli vanhemien arvion. Tuloksessa oli loppulausuntona, että perheen ongelmien ratkaisun ja lääkityksestä huolimatta esiintyvien masennusoireiden välillä on merkittävä yhteys. Vaikkakin masennus oli lievempää, sitä ilmeni edelleen niillä nuorilla, joiden perheissä esiintyi enemmän konflikteja ja siitä huolimatta, että nuoria lääkittiin.

Conclusion: There is a significant relationship between family problem solving and depressive symptoms that persist despite pharmacotherapy. Although depression severity was mild at baseline, it persisted despite pharmacological treatment in youths whose families endorsed higher levels of conflict.

LISÄYS 10.2.2008

Älkää lopettako lääkkeiden syöntiä tai uusien kokeilua. Kyse on vain lähinnä muutamien epilepsialääkkeiden aloittamisessa ilmenneistä oireista. Ja kun on tiiviissä kontaktissa hoitavaan puoleen uuden lääkkeen alussa, ei minkäänlaista vaaraa ole olemassa.

On hyvä, jos kysytte hoitavalta lääkäriltä asiasta ja puhutte mahdollisista seurauskäytännöistä. Koittakaa pitää mielessä, että kaikilla, hyvääkin tekevillä lääkkeillä on sivuoireita, joita kuitenkaan kaikilla ei esiinny. Optimitilanne on löytää jokaiselle potilaalle juuri sellainen lääkitys, joka tehoaa ja jossa sivuoireet ovat mahdollisimman pienet.

FDA, Amerikan lääkevirasto on antanut lääkäreille varoituksen epilepsialääkkeiden aiheuttamien itsetuhoajatusten lisääntymisestä. Medical News Today 1.2.2008 artikkelissa kerrotaan varoituksesta, joka on annettu 31.1.2008. Lääkevirasto sai juuri valmiiksi placebo-pohjaisen tutkimuksensa, jossa testattiin yhtätoista (11) epilepsialääkettä. Itsetuhoajatusten esiintyminen oli kaksi kertaa suurempi henkilöillä, jotka ottivat epilepsialääkkeitä verrattuna placebo-ryhmään.

The analysis covered 27,863 patients on the drugs, and 16,029 on placebo. Among the patients taking the drugs there were 4 suicides and 105 reports of suicidal thoughts and behaviours. Among the placebo patients, there were no suicides and 35 reports of suicidal thoughts and behaviours.

 Analyysisssä 27863 potilasta sai epilepsialääkkeitä ja 16029 sai placebo-lääkettä. Lääkettä ottaneiden joukossa oli neljä itsemurhaa ja 105 ilmoitusta itsetuhoajatuksista. Placebo-ryhmässä ei ollut yhtään itsemurhaa ja 35 ilmoitusta itsetuhoajatuksista.

The risk of suicidality was observed to increase after one week of starting on the drugs, and stayed higher for at least 24 weeks.

Itsemurhariskin todettiin nousevan, kun lääkkeen aloittamisesta on kulunut 1 viikko ja pysyvän korkeana ainakin 24 viikkoa. 

The FDA said they were now working with the drug companies to ensure this new information is included in the product label and accompanying patient and doctor information sheets. They are expecting the information to apply to all antiepileptic drugs and not just the ones given here.

Amerikan lääkevirasto kertoo, että he tekevät nyt yhteistyötä lääketehtaiden kanssa varoitusten saamiseksi tuoteselostuksiin sekä myös lääkärien ohjeistukseen. 

FDA:n varoitus 31.1.2008 

YLE Uutinen 4.2.2008 

YLE:n uutisessa kerrottiin joidenkin epilepsialääkkeiden vaikuttavan huonolla tavalla, mutta FDA:n ilmoituksessa kerrotaan testatun allamainitut epilepsialääkkeet:

• Carbamazepine (marketed as Carbatrol, Equetro, Tegretol, Tegretol XR)
• Felbamate (marketed as Felbatol)
• Gabapentin (marketed as Neurontin)
• Lamotrigine (marketed as Lamictal)
• Levetiracetam (marketed as Keppra)
  • Patient Information Sheet
• Oxcarbazepine (marketed as Trileptal)
• Pregabalin (marketed as Lyrica)
• Tiagabine (marketed as Gabitril)
• Topiramate (marketed as Topamax)
• Valproate (marketed as Depakote, Depakote ER, Depakene, Depacon)
• Zonisamide (marketed as Zonegran)

Yllämainituissa olevat linkit ovat vaikuttavan aineen kautta Amerikassa myynnissä oleviin valmisteisiin. En laita tähän kotimaan juttuja, ettei tule erhettä, omista lääkkeistään kannattaa epäilyn kohdalla kysyä omalta lääkäriltä.

LISÄYS 10.2.2008

Älkää lopettako lääkkiden syöntiä tai uusien kokeilua. Kyse on vain lähinnä muutamien epilepsialääkkeiden aloittamisessa ilmenneistä oireista. Ja kun on tiiviissä kontaktissa hoitavaan puoleen uuden lääkkeen alussa, ei minkäänlaista vaaraa ole olemassa. 

Itse aloitin Lamictalilla 2004 ja popsin ihan ilman itsetuhoajatuksia koko sen ajan, kunnes vaihdettiin Deprakineen (toinen epilepsialääke) ja sitäkin olen jo syönyt muutaman vuoden, eikä alussa ollut itsetuhoajatuksia. Ei siis mitään rajua oireilua ole olemassa. Mutta kyllä lääkärin kanssa on hyvä sopia, kuten muutenkin uuden lääkkeen kanssa, tiiviistä sivuoireiden tarkkailusta.

Vuonna 2007 Susan Nathiel, joka on psykoterapeutti ja on elänyt mielisairaan äitinsä kanssa, julkaisi kirjan Daughters of Madness - Growing up with a mentally ill mother. Kirja löytyy Suomenkin kirjakaupoista, englanninkielisenä tosin. Kirjailija haastatteli useita naisia, joiden äideillä oli ollut skitsofreniaa, bipoa tai muita mielenterveyden ongelmia. Kuulostaa mielenkiintoiselta, ikävä ettei kirjasta löydy suomennosta.

PsychCentralin artikkelissa 14.1.2008 kerrotaan siitä, kuinka psykiatrisilla potilailla usein on enemmän kuin yksi diagnoosi. Toteamus perustuu Rhode Island Hospitalissa tehtyyn, 2300 ihmistä koskevaan tutkimukseen. Tutkimusta johtaneen Mark Zimmermanin mukaan tämän tutkimuksen perusteella lääkärien tulisi olettaa, että avohoidossa olevilla mieliala- tai ahdistuspotilailla on useampia diagnooseja, kuin vain yksi.

PsychCentralin artikkelissa 4.1.2008 kerrotaan uudesta tutkimuksesta, jonka mukaan kirkasvalohoidosta sittenkin olisi apua bipoläärien masennuksen hoidossa.  University of Pittsburgh School of Medicine’s Western Psychiatric Institute and Clinic:in tutkimuksessa potilaille annettiin eri aikoihin valohoitoa. Optimaalitulos tuli keskipäivän valohoidolla 45-60 min päivittäin. Niille kaksisuuntaisille potilaille, joilla sairaus on masennuspainoitteinen uskoisin itsekin tämän olevan kokeilun arvoinen. EHkä kuitenkin lääkärin avulla.

Ja vielä PsychCentralin artikkelissa 3.1.2008 kerrotaan uusista tutkimuksista, joissa on tutkittu joitakin antipsykootteja, joiden tarkoituksena on vaikuttaa tiettyyn aivosolujen proteiniin. Tutkimus yritti selvittää miten muunlaiset kemialliset tapahtumat vaikuttavat neuroneissa, kun serotoniinin 2A reseptori stimuloituu serotoniinista ja synteettisestä hallusinogeenisesta vaikuttajasta, jonka epäillään matkivan serotoniinia. Asia vaatii lisää tutkimuksia, jotta lääkkeiden vaikutusta voidaan parantaa. (huom. suomennokseni on taas peruskoulupohjaista, joten lääketieteellisten nimitysten kääntäminen on ehkä ontuvaa, eli jos lukija olet sinä, joka osaat paremmin, kiitos avusta)

“This new insight into how serotonin and a hallucinogenic drug affect this serotonin receptor could lead to changes in how new drugs are screened and developed for depression, schizophrenia and other neuropsychiatric disorders,” says study leader Laura M. Bohn, an associate professor of pharmacology and psychiatry.